20. oktober 2000 UKA 2000/12
Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuinut kommuneqarfinnullu aggorneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
pillugu
inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut
Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut AtaatsimiititaliaataISUMALIUTISSIISSUTAA
Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaat suliarinninnermi ukuninnga inuttaqarpoq
Inatsisartuni ilaasortaq Anders Andreassen (Siumut), siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Olga Poulsen (Inuit Ataqatigiit), siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Lars Karl Jensen (Siumut)
Inatsisartuni ilaasortaq Anders Nilsson (Atassut)
Inatsisartuni ilaasortaq Anthon Frederiksen (Kattusseqatigiit)
Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuummik suliarinninnera:Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata siunnersuutip matuma ataatsimiititaliami suliarineqarneranut atugassatut tusarniaanermit akissutit nuutinneqarneri pissarsiarai.
Ataatsimiititaliami suliarinninnermut atatillugu Kangerlussuarmi Innuttaasut Siunnersuisoqatigiivinit saaffiginnissummik ataatsimiititaliaq pissarsivoq, taamatullu aamma Kangerlussuarmi innuttaasumit ataatsimit saaffiginnissummik pissarsilluni. Saaffiginnissutit taakkuttaaq ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuummik suliarinninnerani atorneqarput.
Taakku saniatigut ataatsimiititaliaq aammattaaq Naalagaaffiup Sinniisuutitaanit saaffiginnissummik pissarsivoq, tassuuna Naalagaaffiup Sinniisuutitaata erseqqissaatigaa Statsministeria aamma Namminersornerullutik Oqartussat 1991-imi isumaqatigiissuteqarsimasut Kangerlussuarmi sakkutooqarfimmut attuumassuteqanngitsumik suliassanik tigusinissamut tunngasumik.
Isumaqatigiissutikkut tassuuna ilaatigut aalajangersarneqarpoq Kangerlussuup mittarfeqarfiani Naalagaaffiup suliffeqarfiutaasa ingerlatsinertik atugassarititaasutigut allannguuteqartinnagu ingerlassinnaagaat. Tassani pineqarput sullississutit sullivinnit pissarsiarineqartartut, soorlu ineqarnermut, nerisaqarnermut allatigullu atuuttunut tunngasut, soorluttaaq suliassanik isumaginninnermut tunngasut ilaatinneqartut.
Isumaqatigiissummut aamma ilaavoq sulisorisat, ullormit 30. september 1991-imit Illersornissamut ministereqarfimmit (Forsvarsministeriet) atorfeqartinneqartut, Kangerlussuarmilu mittarfimmi sulisuusut, akissaateqarnikkut atorfinitsitaanikkullu atugassarititaasunik allannguutitaqartinneqanngitsunik atugaqarlutik atorfinitsinneqarnissaminnik neqeroorfigineqassasut.
Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap naatsorsuutiginngilaa inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq atorlugu isumaqatigiissummi tassani allannguisoqassasoq.
Aamma taamaappoq isumaqatigiissutip eqikkarneqarnera, qallunaat naalagaaffiannit (tassungalu ilanngullugu kalaallit Naalakkersuisuinit) USA’millu akuersissutigineqartoq pillugu, taannalu pillugu Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq paasissutissanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisunit pissarsilluni.
Tassani aalajangerneqarpoq kingusinnerpaamik ulloq 30. september 1992-imi Kangerlussuaq inuinnarnut timmisartuussisarnermi mittarfeqarfinngussasoq, tamatumunngalu atasumik mittarfeqarfik illutai ilanngullugit, ivertissukkat atortulersuutillu USA’mit akeqanngitsumik tunniunneqassasut. Taakkununnga taarsiullugu USA mittarfimmik, uninngaartarfinnik orsersortarfinnillu, sorsunneqartillugu imaluunniit NATO piareersimasariaqartillugu, atueqqaartuunissaminut pisinnaatitaassaaq. Naalagaaffik USA’lu isumaqatigiissinnaappata aammattaaq, pisariaqalerfiatigut ingerlaarnernut, sungiusarnernut ajornartorsiulerfiullu nalaani timmisartornernut atatillugu aamma piffissani allani pissanganartorsiornerup, allatigulluunniit ajornartorsiulerfiup, sakkutuulluunniit sungiusarnerisa nalaanni, USA sanaanik taakkuninnga atueqqaartuunissaminut pisinnaatitaassaaq.
Taamaammat inatsisissatut siunnersuutip Inatsisartuni siullermeerneqarnerani apeqqutigineqartut tunngavigalugit pissusissamisoortutut isigalugit Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap, Sisimiut Kommuniata oqartussaaffiinut tunngatillugu, sumiiffimmillu, inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu kommunimut ilanngunniarneqartumik atuisinnaatitaaneranut tunngatillugu Namminersornerusut isumaqatigiissuteqarnerisigut killiliinertut nassatarisassat malugeqqussavai.
Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai:
Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut, tassaasut Anders Andreassen aamma Lars Karl Jensen, Siumut, Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit, kiisalu Anders Nilsson, Atassut, siunnersuut saqqummiunneqartoq taperserpaat.
Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut arajutsisimanngilaat Kangerlussuarmi innuttaasunit kissaatigineqarmat Kangerlussuup nammineersutut kommuninngortinneqarnissaa. Inuiaqatigiinni aningaasaqarniarnikkut isigalugu taamaaliornissaq illersorneqarsinnaassanngilaq. Ataatsimiititaliamili amerlanerussuteqartut uniffigaat Kangerlussuarmi innuttaasut annertunerusumik sunniuteqaqataatinneqarnissamik kissaataat inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq atorlugu annertuutigut anguneqarsinnaasoq. Innuttalli qanimut oqartussaaqataanerisa, Kangerlussuarmilu innuttat oqartussaaqataanikkut pisinnaatitaanerisa, siuariartinneqarnissaat, maannamut aaqqissugaanermut, innuttat Namminersornerusuni pisortaqarfinnit sullinneqarlutik inissisimanerannut sanilliullugu, innuttaasut siunnersuisoqatigiivisa pisortatut oqartussaanerannik amigaateqarfiusumi, inatsisissatut siunnersuutikkut annertuumik anguneqartussaavoq.
Taamaammat ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut siunnersuut matumani saqqummiunneqartoq Inatsisartunit akuersissutigineqassasoq inassutigaat.
Ikinnerussuteqartut, tassaasoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit, isumaqarpoq misissuinerit inatsisissatut siunnersuummut tunngaviutinneqartut naammattumik tunngavilimmik suliarineqarsimanngitsut. Tusarniaanermik suliaqarneq pisariaqarneratut piumasarineqartumik pitsaassuseqarsimanngilaq, siunnersuutillu kinguneqaatissai naammattumik qulajaavigineqarsimanatik.
Pissutsit assigiinngitsut Kangerlussuup nunaqarfittut inissisimalernissaanut malunnarluartumik illua tungiliuttuupput, tassunga pissutaaqataanerpaalluni Kangerlussuup kommunitut inissisimalernissaanik Kangerlussuarmi innuttaasut namminneerlutik kissaateqarnerat.
Tamatuma saniatigut Kangerlussuaq tassaavoq inoqarfik ineriartorfiusoq. Innuttaasut amerliartorput, inissanillu, atuarfeqarnikkut meeqqeriveqarnikkullu inissanik pisariaqartitsineq aamma annertusiartorpoq. Tamatumalu saniatigut tamaani inuussutissarsiornerup pingaarutaa alliartorpoq. Inoqarfik nunaqarfittut inissisimasunngortinneqarpat taamatut ineriartorneq, tamatumalu nassatarisaanik immikkut pisariaqartinneqalersut, ikorfartuiffigineqarnissaat akuerineqarnissaallu ajornakusoortorujussuussasoq, ikinnerussuteqartut isumaqarput.
Taamaammat tunngavissaq atuuttoq tunngavigalugu siunnersuut ikinnerussuteqartunit taperserneqarsinnaanngilaq. Kangerlussuup siunissami qanoq inissisimanissaanik apeqqutip aalajangiivigineqarnissaa aalajangiinissamut tunngavissat atorluarsinnaasut pissarsiarineqarnissaannut utaqqinneqartariaqarpoq.
Ikinnerussuteqartut siunnersuut itigartinneqassasoq inassutigaat.
Anders Andreassen, Siumut
ataatsimiititaliap siulittaasuaOlga Poulsen, Inuit Ataqatigiit
Lars Karl Jensen, Siumut
Anders Nilsson, Atassut
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit